agilityurheilija, muista nämä fysioterapeutin vinkit agilitykilpailuissa!

 Agility on muuttunut kovasti lajina viimeisen kymmenen vuoden aikana. Agilitykoirien hyvinvointiin panostetaan kovasti, esteiden turvallisuus on kohentunut ja laji sai vihdoin virallisen urheilustatuksen valtion liikuntaneuvoston puoltamana v. 2016. Ei puhuta enää agilityharrastajista, vaan enenemissä määrin agilityurheilijoista. Täysin ansaitusti. Oletko miettinyt, oletko agilityharrastaja vai agilityurheilija? Mikä ero oikeastaan on?

Fysioterapeuttina olen tehnyt työssäni yhteistyötä urheilijoiden ja erilaisten ihmisten kanssa. Ihmisillä on usein haitallisia toimintamalleja, jotka tuntuvat harjoituksiin tullessa tai kilpailupäivänä harmittomilta, mutta vaikuttavat huomaamatta kokonaisuuteen laajastikin. Olen oivaltanut itsekin tehneeni agilitykilpailijana aiempina vuosina paljon sellaisia harmittomia virheitä, jotka ovat olleet oman ja koirani menestyksen tiellä agilityurheilijoina. Onneksi virheistä voi aina oppia. Ota siis seuraavista vinkeistä oppia, jos mahdollista. Älä astu samaan ansaan, joihin itse olen joskus astunut.

1. Agilityurheilijan tulisi syödä kilpailupäivän aamupäivällä puolet päivän energiantarpeestaan.

Monelle agilitykilpailijalle tuttuun tapaan kilpailupäivän aamu alkaa sillä, että raivataan koira, kisakirjat & varusteet autoon ennen 150km ajomatkaa kilpailupaikalle. Pitkän ajomatkan aikana ehtii hyvin nauttimaan samalla aamupalan. Kahvi ja leipä saa usein riittää aamupalana, sillä aamun kiireessä monipuolisempaa kilpailupäivän aamiaista ei ollut aikaa valmistaa. Tämä on virhe numero 1.

Juustoleipä tomaatilla ja kurkulla kera aamukahvin sisältää yhteensä n. 161kcal. Tuon 161 kcal aikuinen nainen kuluttaa jo 60min rauhallisella kävelyllä. Käytännössä siis vastaavalla aamupalalla lihakset eivät ole saaneet läheskään riittävästi polttoainetta kilpailupäivään, jotta keholla olisi edes mahdollisuutta antaa kaikkensa nopeissa ja räjähtävissä juoksuspurteissa tai suunnanmuutoksissa agilityradalla.

Hyvänä nyrkkisääntönä pidetään, että urheilijan tulisi syödä aamupäivällä puolet päivän energiantarpeestaan. Energiantarve on jokaisella yksilöllinen, mutta yleensä aikuisen ihmisen energiantarve on 1600 – 3000kcal. Puolet aikuisen ihmisen energiantarpeesta tarkoittaisi, että agilityurheilijan olisi aamupalalla syötävä n. 800 – 1500 kcal edestä. Vertailun vuoksi: Tavoitat n. 800kcal, kun syöt aamupalaksi ison annoksen kaurapuuroa, munakasta ja juustoleivän kasviksilla. Tällaisella aamupalalla aivosi ja elimistösi saa huomattavasti paremmat lähtökohdat kilpailupäivään. Vireystilasi pysyy paremmin yllä pitkän kilpailupäivän ajan, olet skarpimpi nopeaa reagoimista vaativissa tilanteissa ja palaudut paremmin.

Samaa ideaa kannattaa soveltaa myös urheilijakoiran ravitsemuksessa. Urheilijamaisella syömisellä ja riittävällä nesteytyksellä annat itsellesi ja koirallesi paremmat mahdollisuudet onnistumiseen kilpailupäivänä.

2. Hyödynnä kilpailupäivän odotteluhetket lämmittelemällä omat ja koiran lihakset perusteellisesti!

Kilpailupaikalle saapumisen ja ilmoittautumisen jälkeen aika on usein kortilla. Tulee usein laskeskeltua mielessä, että kauanko on aikaa lämmitellä oma ja koiran keho ennen rataantutustumista. Usein herää ajatus, että on paras pysyä kilpailupaikan tuntumassa, ettei missaa rataantutustumista, sillä mikä olisikaan ikävämpi alku kilpailupäivälle. Agilityurheilijan alkulämmittely tarkoittaa aikataulusyistä harmillisen usein muutaman minuutin ripeää kävelyä hallin ympäri, kunnes näyttää siltä, että on kokoonnuttava rataantutustumispaikalle. Rataantutustumispaikalla puolestaan saattaa ymmärrettävästi joutua usein hetkisen odottelemaan, jolloin seisotaan ja odotellaan = Virhe numero 2.

Suunnittele aikataulu niin, että sinulla on riittävästi aikaa alkulämmitellä rauhassa koirasi ja itsesi. Hyödynnä odotteluhetket tehokkaasti alkulämmittelynä. Alkulämmittelyn tulisi kestää vähintään 15 minuuttia, jotta lihakset todella lämpenevät ja sen tulisi sisältää muutakin kuin kävelyä, jotta saadaan lihasten liikelaajuudet avattua. Samalla kun odottelet, voit tehdä lonkanavauksia, käsien pyörittelyjä, kylkikaarien venytyksiä, takareisien liikkuvuusharjoituksia. Käy reippaasti koko kehon lihaksisto läpi lyhytkestoisilla 30 – 60 sekunnin pituisilla venytyksillä, jotta lihakset heräävät pian alkavaan suoritukseen ja kehon liikelaajuudet avautuvat. Vähennät näin myös loukkaantumisen riskiä tehokkaasti ja annat kehollesi taas paremmat mahdollisuudet antaa itsestään kaikkensa radalla. Muista pitää huolta sekä koirasi lihashuollosta, että omastasi.

3. Voit olla nopea ja ketterä agilityohjaaja, vain jos olet harjoitellut nopeutta ja ketteryyttä.

Agilitykilpailuissa on osattava pitää monta narua hyppysissä samaan aikaan. On hallittava  oma kisajännitys, on pidettävä oma ja koiran mielentila optimaalisena, on enemmän kuin suositeltavaa muistaa rata ja kyettävä samalla ohjaamaan ohjuksen lailla kiitävä koira suorittamaan esteet oikein ja oikea-aikaisesti. 

Agilityssä on hallittava monta haastavaa asiaa samanaikaisesti ja on luonnollista, että virheitä sattuu. Myöhästyit ehkä juoksukontaktien jälkeisen takaakierron ohjauksesta ja harmittelet, ettet ole riittävän nopea tai ketterä ohjaaja koirallesi. Tämä on virhe numero 3. Älä harmittele tai soimaa itseäsi, vaan kysy itseltäsi, että milloin viimeksi harjoittelit nopeutta tai ketteryyttä?

Älä aseta itsellesi liiallisia vaatimuksia. Jos et ole pitkään aikaan (tai koskaan) harjoitellut oheisharjoitteluna nopeutta tai ketteryyttä, niin ei ole mahdollista, että kehollasi olisi riittävät edellytykset koiran edellä pysymiseen. Ihmisen nopeusominaisuudet kehittyvät, kun niitä harjoittelee. Nopeus on onneksi ominaisuutena kiitollinen treenattava ja tuloksia näkyy nopeasti. Mikset ottaisi viikottaiseen ohjelmistoosi 200m juoksuspurtin juoksemista ylämäkeen 2x/vko. Tee tätä muutaman viikon ajan ja huomaa, että kehityt varmasti! 

Me agilityurheilijat olemme  usein todella tunnollisia urheilevan koiran fysiikan huoltamisessa, mikä onkin todella merkityksellistä, jos haluaa olla vastuullinen agilityurheilija. Muista kuitenkin, että olet myös itse urheilija ja huolehdi myös omasta urheilijan ravitsemuksesta, lihashuollosta ja oheisharjoittelusta. Nopeita ratoja ja huikeita onnistumisia agilityn parissa kaikille meille koiraurheilijoille!

Bloggaaja

Olen Kaisa Urbanus. Koiraurheilun maailmaan hurahtanut fysioterapeutti ja yrittäjä, joka uskoo positiiviseen ajatteluun ja rentoutuu heittämällä ylävitosia koiransa kanssa.

Tagged , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.